100 000 euron kriisiapu on yksi konkreettinen keino tukea sodan uhreja seurakuntien jäsenten maksamilla kirkollisverovaroilla, sanoo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jukka Pakarinen. Torstaina järjestetty lipaskeräys puolestaan sai helsinkiläiset lahjoittamaan joukolla ukrainalaisten auttamiseksi. ”Helsinkiläisten into auttaa vieraita ihmisiä osoittaa, että emme ole välinpitämättömiä toisten kärsimykselle”, sanoo lipaskeräyksessä mukana ollut Lotta Petäjäniemi.
Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 3.3. kokouksessaan myöntää Kirkon Ulkomaanavun kautta 100 000 euroa kriisiapua Ukrainan sodasta kärsiville.
”Hyökkäyssotaa pakenevat ukrainalaiset tarvitsevat kipeästi apua. Parhaiten apu menee nyt perille Ukrainan ja lähialueet tuntevien avustusjärjestöjen kautta, kuten Kirkon Ulkomaanapu kumppaneineen. Tämä apu on yksi konkreettinen keino tukea sodan uhreja seurakuntien jäsenten maksamilla kirkollisverovaroilla”, sanoo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jukka Pakarinen.
Menestyksekäs lipaskeräys osoitti helsinkiläisten vilpittömän halun auttaa
Torstaina 3.3. Helsingin seurakuntien vapaaehtoiset ja työntekijät jalkautuivat ympäri kaupunkia keräyslippaiden kanssa. Kirkon Ulkomaanavun hätäapukeräyksessä kerättiin varoja sodan keskelle joutuneiden ukrainalaisten perheiden auttamiseksi. Torstaisen lipaskeräyksen tuotto on alustavan arvion mukaan jopa kymmeniä tuhansia euroja. Esimerkiksi Kallion seurakunnasta kerrottiin illalla keräyksen ollessa vielä hieman kesken, että heidän lippaisiinsa oli lahjoitettu jo lähes 4000 euroa. Helsingissä on 20 seurakuntaa. Helsinkiläisten vilpitön halu auttaa välittyi kerääjille vahvasti.
”Minua liikuttaa se, miten kova auttamisen halu ihmisillä on. Lahjoituslippaille jopa jonotettiin. Lisäksi moni kertoi lahjoittaneensa jo aiemmin esimerkiksi mobiilikeräyksen välityksellä, mutta haluavansa lahjoittaa vielä lisää. Huomionarvoista oli myös se, että en ole koskaan aiemmin nähnyt tehtävän niin paljon setelilahjoituksia kuin tänään. Ihmiset lahjoittivat huomattavasti suurempia summia kuin yleensä”, sanoo Lotta Petäjäniemi Kannelmäen seurakunnasta.
”Helsinkiläisten into auttaa vieraita ihmisiä osoittaa, että emme ole välinpitämättömiä toisten kärsimykselle. Tämä asia kosketti minua niin paljon, että huomasin ottavani lahjoituksia vastaan kyyneleet silmissäni. Se, mitä tänään näin ja koin, auttaa pitämään toivosta kiinni.”
Myös Mari Mattsson Haagan seurakunnasta koki keräyspäivänä ikimuistoisen kohtaamisen:
”Tämän päivän sydämeen osuvin kohtaaminen oli kolmen alakoululaisen pojan kanssa. Pojat kyselivät hyvin tarkkaan, että mihin keräämme rahaa. Kertoivat, että itse olisivat valmiita sotaan. Ja lopuksi he kaivoivat reppujensa pohjilta rahaa Ukrainan lapsille.”
Hakaniemessä keräystä suorittamassa ollut Rebekka Naatus Kallion seurakunnasta yllättyi siitä, miten moni nuori aikuinenkin osallistui perinteiseen käteiskeräykseen.
”Osa kävi erikseen nostamassa rahaa. Jotkut myös kommentoivat, että olivat valinneet Kirkon Ulkomaanavun, koska olivat tietoisia sen olevan vähähierarkkinen toimija”, Naatus sanoo.
Monet lahjoittajista myös ilahduttivat lipaskerääjiä erilaisin kannustavin sanoin ja kiitoksin – ja tarjoilipa joku pariskunta jopa kahvit.
Kolmikielinen rukoushetki rakentaa rauhaa
Pääkaupunkiseudulla on suunnitteilla kolmikielisiä rukoushetkiä: tilaisuuksissa rukoillaan suomeksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Samalla vastustetaan kaikkea syrjintää ja vihamielisyyttää. Ensimmäinen rauhanrukoushetki järjestetään Helsingissä Matteuksen kirkossa keskiviikkona 9.3. klo 19.
Useimmissa Helsingin seurakunnissa järjestetään koko paastonajan eli pääsiäiseen asti rauhanrukouksia. Päiväksi on valikoitu torstai, joka on sodan alkamisen päivä. Rukoushetkiä on sekä iltaisin että keskipäivän aikaan. Lisäksi useissa kirkoissa soitetaan rauhankelloja ennen tilaisuuden alkua. Ukrainalaisia ja Ukrainaa muistetaan myös Helsingin seurakuntien muissa hartauksissa ja jumalanpalveluksissa. Tarkemmat tiedot löytyvät seurakuntien verkkosivuilta: www.helsinginseurakunnat.fi